2.9.2024 Ilmastovelka-keskustelu ja Oraksen vierailu

Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen toi lempääläläisille uusia näkökulmia kasvavan ilmastovelan kääntämiseen hiilineutraaliukseksi niin kotona kuin Lempäälän kunnan toiminnassa

Maanantaina 2.9.2024 Mantunkulmalla vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen istahti muutaman kuntalaisen kanssa keskustelemaan ilmastovelasta, mikä sitä kartuttaa, miten velka lasketaan ja kuitataan niin, että saavutamme hiilineutraalin tavoitteen 2030 mennessä. Oras oli perunut muita menojaan päästäkseen keskustelemaan hyvinkin ajankohtaisesta aiheesta lempääläläisten kanssa, joten olimme ilahtuneita paikalle tulleista kuntalaisista. Keskustelutilaisuuteen saapui kaksi kunnanvaltuuston varavaltuutettua, Birgit Backlund-Palander sekä Katri Kivelä, molemmat meidän edustajiamme.

Ilmastovelan laskemisen eri muodot

Keskustelun aikana kävimme läpi mm. millaisia erilaisia laskentatapoja ilmastovelkaan liittyy, kun verrataan valtioita, kuntia ja kuntalaisia keskenään. Vaikka velan laskemisessa on pyritty huomioimaan paljon erilaisia asioita, laskelmat yleensä jättävät ulkopuolelle toissijaiset velan aiheuttajat, kuten esim. pellettien polttaminen tuottaa hiilidioksidia ja kuntien läpi kulkevia moottoriteitä ei lueta kunnille miinuksena. Joissakin asioissa velan kerryttäjää on mahdotonta osoittaa, kuten esim. kuntien sekä valtioiden välillä, koska näiden rajat eivät ole mitenkään konkreettisia rajoja. Ilmastovelan kerryttämistä ja kuittaamista tuleekin ajatella pitempänä tapahtumaketjuna ja miettiä oman kulutuksen vaikutuksia myös ostamiensa tuotteiden alkuperämaahan. Tästä esimerkkinä kävimme pikamuodin ostamisen, missä pikamuodin tekijämaat kerryttävät valtavia määriä ilmastovelkaa, mutta me ostajina emme joudu ns. velanmaksajiksi lainkaan. Tämä on iso syy kiertotalouden sekä lähituotannon hyödyntämiselle, jolloin velkaa pystytään kompensoimaan tehokkaammin samalla tukien suomalaista työtä.

Monet Eu-maat ovat alkaneet hoitamaan ympäristö- ja ilmastoasioitaan paremmin mm. Pariisin ilmastosopimuksen ansiosta, mutta eri maiden vertailu keskenään on tietyllä tapaa kannattamatonta, koska jokaisen maan ilmastovelan karttumisaste ja mahdollisuudet hiilineutraalisuuteen vaatii erilaisia toimia sekä rahallisesti eri määrän valtion budjetista. Toisilla mailla on enemmän velkaa kuitattavaksi kun taas toiset maat ovat lähempänä hiilineutraaliutta jo lähtöviivalla. Siksi olisi tärkeää keskittyä enemmän oman maan hiilineutraaliuden saavuttamiseen kuin ajatella, että ”Suomi haluaa olla taas EU:n mallimaa tässäkin asiassa”. Kaikki maat pyrkivät omien varojen sekä mahdollisuuksien mukaan pääsemään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja EU:n sisäinen kehitysyhteistyö ilmasto- sekä ympäristöasioissa on todella tärkeää.

Kansanedustajien vastuu ilmastovelan hoitamisessa

Eduskunnalla on iso vastuu erilaisia lakipykäliä ja säädöksiä hyväksyessään huomioida liitännäisvaikutuksia niin ihmisten terveyteen, talouden kasvuun sekä ympäristöön. Tästä esimerkkinä Oras kertoi viinien myymisen vapauttamisen lähikauppoihin, jota perusteltiin sillä, että suomalaisten alkoholin kulutus on ollut pitkään laskusuuntainen. Vaikka alkoholin käyttö on vähenemään päin, niin laskusuunta tulee loivenemaan, ellei lähde uudelleen nousuun muutoksen myötä. Tämä aiheuttaa lisää kansanterveydellisiä ongelmia sekä hoitomenoja, kun esimerkiksi terveellisen ruoan veroalennus loisi tilanteen, missä ihmiset olisivat halukkaampia ostamaan terveellistä ruokaa kalliimman epäterveellisen sijaan, joka taas auttaisi kansanterveydellisissä ongelmissa ja hoitomenoissa. Nyt kuitenkin on tulossa mm. tupakkatuotteisiin kaksi erillistä veronostoa lähitulevaisuudessa.

Eduskunta vastaa monista yritystuista, jotka tulisi ohjata pois ilmastovelkaa kerryttävistä toiminnoista hiilineutraaliutta tukeviin toimintoihin. Monet suomalaiset yritykset ovatkin lähteneet aktiivisesti toimimaan ilmasto- ja ympäristöasioiden huomioimisessa sekä vuodesta 2016 voimaan astuneen yli 250 henkilöä työllistäville sekä yli 40milj liikevaihtoa tai 20milj taseen omaaville yrityksille pakolliseksi tullut EU:n CSRD kestävyysraportoinnissa yhteiskuntavastuut sekä ympäristöasiat tulevat huomioitua todella tarkalla tasolla. Tämä mittaristo auttaa myös kuluttajia arvioimaan, minkä yrityksen toimintaa kannattaa tukea omalla ostamisellaan ja mitä ei.

Kunnan vastuut ilmastovelan hoitamisessa

Keskustelussa nousi esille Lempäälän eri ympäristöhankkeet, kuten Lemene, Hinku, Energiaohjelma 2030 ja Ilmatobudjetointi, joita Oras kehui todella hyviksi. Kunnilla on iso vastuu aktiivisesti jakaa tietoa hankkeistaan, koska kunnilla on kattavimmat tiedotuskanavat sekä tiedot kuntalaisista. Ympäristön, ilmaston, hiilineutraaliuden sekä vihreän energian huomioiminen tulee näkyä selkeästi kaikissa kunnan päätöksissä ja kaikessa pitäisi ottaa huomioon mahdolliset ilmastovaikutukset. Oras kertoi, että nykyään ajatellaan enemmän niin, että ei rakenneta enempää moottoriteitä, vaan huolletaan nykyisiä sekä säästetään metsää sekä luontoa mahdollisimman paljon. Oras halusi painottaa, että ihan pienetkin luontopalstat sekä niityt ovat todella tärkeitä ja hyödyllisiä ilmaston kannalta. Vaikka tiedetään, että metsät ovat hyviä hiilinieluja, niiden tehokkuutta ei ole pystytty varmuudella toteamaan, minkä vuoksi kaikki olemassa olevat metsät ovat tärkeitä säilyttää. On myös poliittisestikin nurinkurista suunnitella yksityisautoilun vähentämistä samalla kuitenkin rakentaen lisää isoja autoteitä tuhoten luontoa ja luoden lisää ympäristöongelmia. Melusaastetta tulee myös ehkäistä mahdollisimman paljon, koska sen on todettu tutkitusti olevan todella vahingollista niin ihmisille kuin muillekin eläjille. Lempäälälläkin on omat sivut ympäristömelun torjumiselle. Moottoriteiden melusaasteesta Oras esittikin mielenkiintoisen kysymyksen; jos kaikilla olisi sähköauto, millainen olisi moottoriteiden meluaste?

 

” Nykyään ajatellaan enemmän niin, että ei rakenneta enempää moottoriteitä, vaan huolletaan nykyisiä sekä säästetään metsää sekä luontoa mahdollisimman paljon. Vaikka tiedetään, että metsät ovat hyviä hiilinieluja, niiden tehokkuutta ei ole pystytty varmuudella toteamaan, minkä vuoksi kaikki olemassa olevat metsät ovat tärkeitä säilyttää. ”

 

Keskustelu jatkui lähiluonnon merkityksen miettimisellä ja miten taataan keskustassa asuville, huonosti liikkuville kuntalaisille mahdollisuus lähimetsässä käymiseen ja luonnossa olemiseen ilman, että sitä varten pitää järjestää erillinen bussikyyti jonnekin kauemmas. Kuntalaiset toivat esille Lempäälän keskustan arkkitehdin alkuperäiset rakentamissuunnitelmat, joka sisälsi paljon nurmikkoalueita, puistoalueita ja näköaloja järville päin, mikä sittemmin toteutuksen aikaan muuttuikin pienipihaisiksi kerrostaloalueiksi sisältäen enimmäkseen asvalttia, kiveä ja vastakkaisia parvekkeita. Tämä toi pohdintoja päättäjien ahneudesta, luonnon arvostamisen puutteesta sekä vihreyden hinnasta, että onko se tosiaan kalliimpaa säilyttää kuin tuhota. Oras ehdotti miettimään muualla paljon hyödynnettyjä kattopuutarhoja, seinäistutuksia sekä tarkkaan ajettujen nurmikoiden korvaamista luonnonmukaisella kasvulla oli se sitten kukkaniitty tai heinää. Kaikki nämä auttavat ilman puhdistamisessa sekä eliöiden elinolosuhteita.

Ilmastovelan takaisinmaksamiseksi tulisi käyttää mahdollisimman paljon lähiliikennepalveluja sekä lähipalveluiden säilyttämistä, mikä tarkoittaa palvelujen ylettymistä ihan jokaiseen kunnan kolkkaan, ennalta laskettua balanssia tiheän sekä harvan asutuksen rakentamisessa ja luontoa pitäisi olla mahdollisimman paljon siellä, missä on ihmisiäkin. Ei ole millään tapaa kannattavaa, että kuntalaisten pitää matkata omalla autolla esim. terveydenhuoltoasemille tai juna-asemalle, kun saman matkan voisi kulkea esim. bussilla. On toisaalta järkevää tehdä tiiviisti rakennettuja keskustan kehysalueita, koska lähiliikenteen avulla pääsee palveluihin helposti ja nopeasti, mutta samaan aikaan omakotialueita sekä yritysalueita tarvitaan myös. Siksi nämä alueet yleisesti rakennetaan kaupunkien ympäryskuntiin, missä kohtuullisten työmatkojen suorittaminen lähiliikenteen palveluilla on helppoa kuin myös lähikoulujen sekä varhaiskasvatuksen yksiköiden riittävä määrä ja läheisyys perheisiin nähden on elintärkeää. Tästä syystä myöskään kouluja ei tulisi lopettaa ja yrittää keskittää, vaan päiväkoti- sekä koulupalveluita tulee löytyä ympäri kuntia tasaisesti jakaen perheiden muuttoalueita. Myös tietoliikenneyhteyksien tulee olla nykyvaatimuksien mukaiset, eli valokuitu pitäisi saada kaikille asuinalueille etätöitä ja esim. etäasiointia helpottamaan.

Oras kertoi ymmärtävänsä, että Pirhalla on todella isot säästötavoitteet, joidenka vuoksi se yrittää karsia kaiken mahdollisen pois heidän kuluistaan. Oras kuitenkin painotti, että Pirha ei ota päätöksissään huomioon liitännäisvaikutuksia, kuten Kelataksi- sekä yksityisautoilun lisääntymisen, minkä lopulta veronmaksajat maksavat ja mikä kerryttää ilmastovelkaa kunnille.

Keinoja yksittäisten asujien velanmaksuun

Vaikka olisi kiertotaloudellisesti kannattavaa, että paikalliset sähköntuotanto- sekä jakeluverkot hyväksyttäisiin, niin eduskunnassa ollaan oltu tätä vastaan. Paikallisista aurinkopaneeleista, tuulivoimaloista sekä vesivoimaloista sähkö jaetaan edelleen suoraan sähköyhtiöille niiden sijainnista huolimatta, mutta on edelleen kotitalouksien kannalta kannattavaa investoida aurinkopaneeleihin ja esim. lämpöä varastoiviin vesikattiloihin.

Suomen sähköntuotanto sekä -jakelu ovat hyvällä tasolla, että se kestäisi hyvinkin kaikkien suomalaisten sähköautoilun. Sähköautot nostaisivat sähköyhtiöiden mukaan kokonaissähköntarvetta ainoastaan 10%. Vaikka kaikki tiedämme, että sähköautot ovat kalliita investointeja tällä hetkellä, tärkein tavoite on edelleen päästä eroon fossiilisista polttoaineista sekä vanhasta autokannasta, mikä on todella iso Suomessa. Kiertotaloudellisesti on kannattavaa ostaa käytettyjä autoja, mutta ympäristön kannalta pitäisi kuitenkin aina vaihtaa mahdollisimman uuteen ja vähäpäästöiseen autoon. Kiertotaloudesta keskusteltaessa Oras mainitsi myös rakennusalalla harkinnassa olevan mallin, missä vanhaa purkaessa ja uutta rakentaessa, vanhan rakennuksen betonipohja säästettäisiin ja sen päälle rakennettaisiin uutta. Tämä säästäisi 10% rakennuskustannuksissa, kun vanhaa ei tarvitsisi poistaa ja uutta valaa tilalle.

Loppupäätelmiä

Koko keskustelu tuotiin päätökseen ajatuksilla, että eduskunnan päätöksillä on todella paljon valtaa ja mahdollisuuksia isossa kuvassa ohjata ihmisiä oikeiden valintojen äärelle, kunnilla on parhain mahdollisuus viestiä ilmasto- ja ympäristöasioista ja näin saada kuntalaisiaan enemmän sitoutumaan ilmastotyöhön sekä kiertotalouden lisäämiseen. Moni asia on kiinni ihmisen omasta motivaatiosta ja halusta ymmärtää eri asioiden syy-yhteyksiä, opetella uusia arjen käytänteitä ja tehdä töitä ilmaston hyväksi. Siinä missä suomalaisilla on vastuu tuoda ilmi kansanedustajien virheelliset tiedot sekä päätökset, niin kuntalaisilla on vastuu osoittaa kuntapäättäjien virheet sekä vastuut ympäristön sekä kiertotalouden selkeässä ja yksiselitteisessä huomioimisessa kaikessa kunnan toiminnassa. Pidetään nämä mielessä tulevaisuudessa.

 

Paljon jäi vielä asioita kysymättä ja keskustelematta läpi, mutta ilmastovelkaan voi tutustua itse osoitteessa www.ilmastovelka.fi

Lempäälän ympäristö- sekä ilmastohankkeisiin pääset tutustumaan Lempäälän kunnan sivuilla Lempäälän ympäristö, luonto ja ilmastotyö  ja ympäristöterveydestä vastaa Pirteva

Kutsuvieraana

Oras Tynkkynen

Oras Tynkkynen

Kansanedustaja, Vihreät