Lempäälän kylissä rakentamisen paine on suuri, mutta silti viime vuosina suunnittelu-tarveratkaisuja eikä pääkäyttötarkoituksen muutoshakemuksia ole juurikaan puollettu kunnan esittelijän taholta, ainakaan Pyhällössä. Tämä ei ole todellista rakentamisen ohjaamista haja-asutusalueella eikä kylien elinvoiman tukemista.

Kyläkouluja ympäröivillä kylillä ja kylärykelmillä on kaikilla eri tilanne ja omat ominaispiirteensä. Viime vuodet Lempäälän kasvu ja kehittäminen on keskittynyt keskusta-alueelle ja Marja-mäkeen, kun samaan aikaan kylissä muuttoliikenne seisoo. Asukkaiden ikärakenne on muut-tunut niin, ettei kylissä ole enää riittävästi lapsia ylläpitämään taloudellisesti kannattavaa kylä-koulutoimintaa. Kyläkoulu on usein ainoa kunnan tarjoama palvelu, ja sen poistuessa poistuu myös kunnan intressit kehittää kylää tai sen elinvoimaa. Tämän lisäksi muiden nykyajan lähi-palvelujen, kuten julkisen liikenteen, kauppojen ja päiväkotien puute tekevät kylästä vastenmielisen kaikenikäisille kotien etsijöille. Tämä johtaa nopeasti alueen talojen ja tonttien arvon romahtamiseen.

Muutto- ja rakentamisintoa Lempäälän kyliin kyllä löytyy, niin kunnan sisältä kuin ulkoakin käsin, mutta ongelmana on hankalaksi koetut sekä vuosia kestävät lupaprosessit, valmiiksi kaavoitettujen tonttien puute sekä kylien hajarakentamisen suunnitelmallisen ohjaamisen puute. Ohjaamisen suunnitelma toisi Lempäälälle mahdollisuuden tukea maltillista lisä-rakentamista kylien ominais-piirteet sekä kulttuurimaisemat huomioiden ja kannustaa maanomistajia myymään rakennustontteja tietyin ehdoin ja ohjein. Tämä myös vähentäisi viran-haltijoiden työtä, kun lupahakemukset olisivat lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaisempia.

Kun perheet saavat sujuvasti muutamassa kuukaudessa luvat ja paikan rakentaa kotinsa, kunnan asukkaiden ja koululaisten määrä nousee, kuin myös mahdollisten yrittäjien määrä. Kylissä asuu jo nyt satoja yrittäjiä sekä etätyöläisiä ja nyt kyliin rakenteilla olevat valokuitu-verkot toimivat hyvänä vetovoimana uusille.

Kun osayleiskaavat/alueelliset suunnittelutarveratkaisut otettaisiin suunnitelmallisesti käyttöön, voisivat ne yhdessä haja-asutusalueiden rakentamisen ohjaamissuunnitelman kanssa edistää niin kylien kuin koko kunnan elinvoimaisuutta ja kestävää kasvua pitkälle tulevaisuuteen.

Lähde: 20.11.2024 “Lapsilla on oikeus käydä kyläkoulua”-keskusteluilllassa kunnan-valtuutetuille esitelty ehdotus, jonka teki maisema-arkkitehti (MARK) Anna Levonmaa.