Kunnanvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin Lempäälän uusi kuntastrategia. Anita Huhtala piti strategiasta ryhmäpuheenvuoron, jossa korostettiin erityisesti kunnan roolia luonnonsuojelussa, lähiluonnon tärkeyttä ja henkilöstön hyvinvointia.

Tilinpäätöstä koskevassa puheenvuorossa nostimme esiin kunnan tehtävän lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa myös sote-uudistuksen jälkeen.

Kokouksessa hyväksyttiin Hakkarin alueen liikuntapaikkasuunnitelma. Hakkariin sadaan uusi tekonurmikenttä, jäärata ja tenniskentät uusitaan. Myöskin pesäpalloilijoiden tarpeet huomioidaan. Hienoa, että haluamme näin panostaa liikuntaan ja harrastamiseen!

—

Nyt käsiteltävänä olevan kuntastrategiamme työstäminen aloitettiin jo viime vuonna valtuuston yhteisessä strategiaseminaarissa. Paljon on tapahtunut sitten viime syksyn. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuntuu vieneen maailman uuteen, synkempään aikaan. Hyvinvointialueet ovat aloittaneet työnsä ja kunnissa pohditaan nyt kunnan uutta roolia. Mitä kaikkea sote-palveluiden poistuminen kuntien vastuulta tarkoittaakaan? Lempäälän kaltaiselle kasvavalle kunnalle uudistus tarkoittaa eri asioita kuin syrjemmässä sijaitsevalle pienelle, väestön ikärakenteelta erilaiselle kunnalle tai suurelle kaupungille. Alku aina hankalaa, niin varmasti myös tässä uudistuksessa. Miten käy verotulojen osuuden suhteen? Entä miten valtionosuudet jatkossa jaetaan? Kasvavassa kunnassa investointeja on tehtävä, päiväkoteja, kouluja ja harrastuspaikkoja tarvitaan. Lempäälä näyttäytyy kuitenkin elinvoimaisena ja vetovoimaisena kuntana, syytä huoleen ei meillä ole.

Pelkkä vetovoima ei kuitenkaan riitä, on oltava myös pitovoimaa. Lempäälän on oltava jatkossakin viihtyisä, kuntalaisten ja luonnon hyvinvoinnista huolehtiva kunta. Lempäälä ei ole liikenteen solmukohta vaan kotipaikka. Monelle rakas syntymäpaikka. Kuntalaisille yhtenä tärkeimpänä asiana strategiatyöhön liittyvässä kyselyssä nousi esiin lähiluonto ja ympäristö. Ymmärrämmekö me päättäjät tämän ja toimimmeko kuntalaisten etujen mukaisesti? Katsommeko tässäkin asiassa riittävän kauas, vastaavatko päätöksemme niitä arvoja joita kerromme kannattavamme?

Myös valtioneuvoston viime viikolla julkaisema kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia painottaa lähiluonnon merkitystä. Vuoteen 2030 ulottuvan strategian visiona on panostaa luonnon virkistyskäyttöön kansallisena menestystekijänä, nostaa lähiluonto arvoonsa päätöksenteossa ja että yhä useampi löytää itselleen sopivan tavan liikkua luonnossa. Luonnossa liikkuminen on suomalaisille ja kansanterveydelle tärkeä asia. Pidetään huolta siitä, että lähiluontoa ei tarvitse lähteä etsimään kaukaa.

Strategiassa kerromme olevamme kestävien ja rohkeiden ratkaisujen ja kiertotalouden edelläkävijöitä. Venäjän aloittama hyökkäyssota on osoittanut omavaraisuuden ja huoltovarmuuden välttämättömyyden. Lemene-energiayhteisössä on tehty jo vuosia hienoa työtä, tuetaan tätä työtä jatkossakin. Voimme myös pyrkiä osoittamaan edelläkävijyyttä luonnonsuojelutyössä, mikä sekin on välttämätöntä tulevien sukupolvien hyvän elämän turvaamiseksi. Työ luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehdään kunnissa. Tulisiko meidän tarttua tähän työhön jämäkämmin?

Kunta on työnantaja monelle. Työntekijöiden hyvinvointi heijastuu työn laatuun ja kuntatalouteen. Panostukset työntekijöiden hyvinvointiin tulevat takaisin laadukkaina palveluna ja pienempinä sairauskuluina. Onko työnkuvassa parannettavaa ja onko palkkaus oikealla tasolla? Onko esimiestyö sellaista mitä sen tulisi olla? Onko työtä liikaa? Näitä asioita pitää kysyä ja vastauksia on kuunneltava ja myös uskottava. Parhaat kehittämisehdotukset tulevat yleensä työn tekijältä, muistetaan tämä. Pienet käyttömenot saattavat näyttää mukavalta tilinpäätöksessä, mutta mitkä ovat näiden säästöjen todelliset kustannukset ja millä tavalla ne näkyvät kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden arjessa, tätä meidän on pohdittava. Julkisen sektorin työvoimapula on tosiasia, eikä työnantaja voi suhtautua tässä tilanteessa työntekijöiden hyvinvointiin kevyesti. Jos meillä ei ole enää asiantuntijoita ja tekijöitä kouluilla, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa, mitä me sitten teemme?

Me valtuutetut puhumme usein hyvästä esimiestyöstä. Meidän on syytä muistaa, että kunnanvaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa kunnassa. Tarkastelemmeko siis rehellisesti myös omaa luottamushenkilön roolissa tekemäämme työtä? Olemmeko rakentavia, avoimia ja rehellisiä vai pelaammeko omaan pussiin ja keskustelemmeko vain heidän kanssaan, joiden tiedämme olevan samaa mieltä kanssamme? Miten suhtaudumme eriäviin mielipiteisiin? Parasta työtä kuntalaisten eteen teemme silloin, kun toimimme avoimesti ja toisiamme kunnioittaen.

Strategiaa on arvosteltu ylimalkaiseksi ja hyvin ylätasolla liikkuvaksi dokumentiksi. Ymmärrettävästi konkretiaa kaivataan ja sitä strategiasta löytyykin. Tavoitteita on hyvä asettaa ja niiden toteutumista on seurattava. On kuitenkin hyvä muistaa, että strategia on väistämättä kompromissi. Eri poliittisilla ryhmillä on erilaisia painotuksia ja tavoitteita. Tästä huolimatta saimme aikaiseksi strategian, johon kaikki ryhmät voivat sitoutua. Haluankin kiittää erityisesti ryhmien puheenjohtajia hyvähenkisestä yhteistyöstä, jota strategian laatimisessa tehtiin. Kiitän myös viranhaltijoita, kaikkia valtuutettuja ja MDI:n ammattilaisia hyvästä työstä.

Uskomme, että Lempäälä pystyy sopeutumaan uudistuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin hyvin, kuntalaisia ja ympäristöä arvostaen. Erityisesti näinä aikoina solidaarisuus, ymmärrys muita kohtaan ja oikeaan tietoon perustuva harkittu päätöksenteko ovat arvokkaita asioita, joita meidän tulee vaalia.

Lempäälän kunnan tiedote asiasta: https://www.lempaala.fi/tiedotteet/lempaala-suomen-suurin-kylayhteiso/?fbclid=IwY2xjawERiyBleHRuA2FlbQIxMAABHUjyMPHf4rRLFSWO9oUUsANtMQ8nBeau0uh2EJ_5NQ2kGpU1beJVRtohUQ_aem_CBSAdnTxXVSdguEHPz6ysg