LEMPÄÄLÄN VIHREIDEN VALTUUSTOALOITTEET

Aloitteet, joissa käsittelyprosessi kesken

12.6.2024 Lempäälän kunnan on laadittava eri-ikäisiä kuntalaisia koskeva digi- ja tekoälystrategia

Kunnanvaltuuston kokouksessa 12.6.2024 valtuutettu Anita Huhtala jätti 19 valtuutetun tai varavaltuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen ”Lempäälän kunnan on laadittava eri-ikäisiä kuntalaisia koskeva digi- ja tekoälystrategia”.

12.8.2024 kunnanhallitus päätti lähettää aloitteen hallintoprosessille valmisteluun yhteistyössä kasvatuksen ja opetuksen palvelualueen kanssa.

22.1.2025 Puolet parempaa

Kunnanvaltuuston kokouksessa 22.1.2025 valtuutettu Birgit Bakclund-Palander jätti Vihreän valtuustoryhmän allekirjoittaman valtuustoaloitteen ”Puolet parempaa”.

Valtuustoaloiteteksti:

Hinku-verkostoon kuuluvana kuntana Lempäälä on asettanut tavoitteekseen vähentää päästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Lempäälän ilmastotiekartan mukaan yksi kunnan toimenpidekokonaisuuksista on resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto. 

Tampere on ensimmäisenä Suomessa selvittänyt toimintojensa luontojalanjäljen. Suurin vaikutus on elintarvikkeilla ja siitä yli 60 % eläinperäisillä tuotteilla.

Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy tuotantoeläinten ravinnon kasvattamisessa.

Tällä hetkellä 70 % maamme pinta-alasta käytetään tuotantoeläimille tarkoitetun ravinnon kasvattamiseen.

Korvaamalla eläinperäisiä tuotteita enemmän omilla kotimaisilla kasviproteiinituotteilla edistämme ja tuemme ilmastollisesti ja ekologisesti kestävää kotimaista maatalous- ja ruoantuotantoa ja ennen kaikkea kuntalaistemme terveyttä.

Suuri lihan käytön määrä on luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston kannalta myös siksi huonoa, että joudumme tuottamaan yhä enemmän tuotantoeläimille syötettävää ravintoa muualta päin maailmaa.

Kasvispainotteinen ruokavalio on tutkitusti parempi vaihtoehto sekä ilmastolle että kansanterveydelle. Julkisella ruokapalvelulla on kansanterveydellistä merkitystä.

Koska ruoan tuottaminen nykytavalla merkitsee merkittäviä ilmastopäästöjä voimme puolittamalla eläinperäisten tuotteiden osuutta kunnan julkisissa hankinnoissa saavuttaa huomattavia ilmastovaikutuksia suhteellisen yksinkertaisesti saaden samalla taloudellisia säästöjä, Lempäälän kokoisessa kunnassa jopa viisi-kuusinumeroinen luku euroina.

Tilastot lähiajoilta kuitenkin kertovat lihan kulutuksen isosta kasvusta. Suunnan tulisi olla päinvastainen.

Kasvisruoka on terveellistä. Uusin pohjoismainen ravintosuositus vahvistaa THL:n tutkimustuloksia. Helsingin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että suomalaiset päiväkotilapset syövät yli viisi kertaa enemmän punaista lihaa kuin heille on terveellistä ja maapallon kantokyvylle hyväksi.

Pieni muutos lautasella – kokoaan isompi vaikutus terveyteen ja Hinku -lukuihin!

Me allekirjoittaneet Vihreät valtuutetut ja varavaltuutetut esitämme, että Lempäälä asettaa tavoitteeksi eläinperäisten tuotteiden kulutuksen ja hankintojen puolituksen vuoteen 2030 mennessä osana hiilineutraaliustavoitettaan ja resurssiviisaiden hankkeiden tekijänä siten, että hankkeen toteutumista myös seurataan. Näin tehdessämme edistämme alueen asukkaiden, erityisesti lastemme nykyistä ja tulevaa terveyttä, ehkäisemme luontokatoa, ilmastonmuutosta sekä vesistöjen rehevöitymistä.

Aloitteet, jotka on käsitelty loppuun

27.1.2021 Energiansäästömallin käyttöönotto Lempäälän kouluissa ja päiväkodeissa

Kunnanvaltuuston kokouksessa 27.1.2021 Wesslin Tiina jätti 36 valtuutetun ja varavaltuutetun allekirjoittaman aloitteen ”Energiansäästömallin käyttöönotosta Lempäälän kouluissa ja päiväkodeissa”. Aloitteen allekirjoittaneet esittivät, että Lempäälän kunnan kouluissa ja päiväkodeissa otettaisiin käyttöön energiansäästömalli.

14.11.2023 vastaus valtuustoaloitteeseen

Ympäristöministeriön rahoittamassa Lempäälän kunnan kiinteistöjen ilmastotieto energiajohtamisen tueksi (KIESI) -hankkeessa tunnistettiin erilaisia energiajohtamisen osa-alueita ja niissä tarvittavia toimia. Yhtenä osa-alueena oli sidosryhmäyhteistyö ja siinä käyttäjien energiaohjaus. Ehdotuksena oli esimerkiksi Enni-energiasovelluksen käyttöönotto kouluissa. Energia- ja ilmastotyöryhmä on priorisoinut toteutettavia energiajohtamisen toimia ja tätä osuutta ei ole vielä päästy edistämään.

Talvella 2022-2023 Lempäälän kunnan kouluissa ja varhaiskasvatusyksiköissä laadittiin yksikkökohtaiset sähkökatkoihin varautumissuunnitelmat sekä samanaikaisesti tutustuttiin erilaisiin sähkönsäästöehdotuksiin. Varautumissuunnitelmat ja sähkönsäästöehdotukset laadittiin mahdollisen sähköpulan varalle. 

24.1.2024 Kunnanvaltuusto hyväksyi selostusosan mukaisen lausunnon valtuustoaloitteeseen ja totesi asian loppuun käsitellyksi.

23.2.2022 Hävikkiruoan hyödyntäminen

23.2.2022 valtuutettu Tiina Wesslin jätti 36 valtuutetun ja varavaltuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen ”Hävikkiruoan hyödyntäminen”. Aloitteen allekirjoittaneet esittivät, että Lempäälän kunta selvittää käytännöt ja aloittaa hävikkiruuan hyödyntämisen lahjoittamalla tai myymällä sitä pientä maksua vastaan.

17.5.2023 vastaus valtuustoaloitteeseen

Ylijäämäruoan synnyn ehkäisy on ensisijainen tavoite ruokahävikin myynnin sijaan jo kannattavuudenkin näkökulmasta, sillä hävikin kustannuksiin sisältyvät raaka-ainekustannusten lisäksi myös ruoan valmistuksen ja mahdollisen kuljetuksen kustannukset.  Ruokakasvatuksen keinoin voidaan vaikuttaa ylijäämäruoan ehkäisyyn hyvällä yhteistyöllä poikkihallinnollisesti, koska vain syöty ruoka ravitsee lapsia ja nuoria.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan 17.5.2023 (Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.5.2023 § 63) kokouksessa on käsitelty ylijäämäruoan hyödyntämistä Lempäälän kunnassa ja tämän linjaavan keskustelun perusteella ruokapalvelu ja Lempäälän seurakunta jatkoi jo aiemmin alkanutta yhteistyötä yhteisöllisen ruokahetken merkeissä.

Yhteisöllisessä ruokahetkessä tarjotaan kouluilta jäänyttä ylijäämäruokaa kuntalaisille. Toimintamalli on ollut kysytty ja on saanut paljon hyvää palautetta. Tarkoituksena on myös löytää muita kolmannen sektorin toimijoita, joiden kanssa voisimme lisätä yhteistyötä mahdollisen ylijäämäruoan hyödyntämisessä. Yhteisöllisessä ruokahetkessä on päivittäin käynyt noin 40-50 henkilöä ja kävijämäärät ovat olleet nousussa.

21.2.2024 Kunnanvaltuusto hyväksyi selostusosan mukaisen lausunnon valtuustoaloitteeseen ja totesi asian loppuun käsitellyksi.

14.11.2022 Ei Puskiaisten moottoritietä

14.11.2022 Valtuutettu Anita Huhtala jätti 13 valtuutetun ja varavaltuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen. Aloitteen allekirjoittaneet esittävät, että ELY-keskuksen pyytäessä lausuntoa Puskiaisten moottoritien yleissuunnitelmasta Lempäälän kunta esittää hankkeen hylkäämistä, arvioi oikaisun vaikutukset suhteessa kunnan omiin kestävyystavoitteisiinsa sekä pyytää ELY-keskusta palaamaan nykyisen valtatien linjauksen kehittämiseen. Samalla allekirjoittaneet esittävät, että Lempäälän kunta pidättäytyy kaikesta kunnallisen maankäytön edistämisestä Puskiaisten moottoritien vaihtoehdon mukaisesti. Samalla vanhan tielinjaus tulee ottaa tulevan maakuntakaavan päivityksen pohjaksi.

15.8.2023 vastaus valtuustoaloitteeseen

Valtiolla on käynnissä hanke valtatien 3 ja Tampereen kaupunkiseudun 2-kehän parantamisesta välillä Lempäälä-Pirkkala. Tarkoituksena on kehittää Tampereen kaupunkiseudun ja valtakunnallisen päätieverkon keskeisiä liikenneyhteyksiä ja parantaa liikkumisen turvallisuutta ja sujuvuutta. Liikenneratkaisu on esitetty Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040. Hankkeen vaihtoehtoja arvioitiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) vuosina 2019–2022. Suunnittelua on päätetty jatkaa siten, että valtatie 3 viedään uuteen tielinjaukseen Lempäälän ja Pirkkalan välillä noin 10 kilometrin matkalla (niin kutsuttu Puskiaisten oikaisu). Samaan suunnittelukokonaisuuteen kuuluu Tampereen kaupunkiseudun 2-kehä.

Hankkeessa ollaan tien yleissuunnitteluvaiheessa, missä määritellään tien likimääräinen paikka ja tilantarve sekä suhde ympäröivään maankäyttöön. Yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman hallinnollisessa käsittelyssä noudatetaan maantielain ja -asetuksen mukaista menettelyä. Ennen yleissuunnitelman hallinnollista hyväksymistä Pirkanmaan ELY-keskus asettaa yleissuunnitelman nähtäville ja pyytää siitä kunnalta lausunnon. Kunnan puolesta lausunnon antaa kunnanhallitus. Hankeryhmässä 21.2.2023 saadun tiedon perusteella yleissuunnitelmaan nähtävilläolo sijoittuu loppu vuoteen 2023. Tarkempaa aikataulua ei vielä ole tiedossa. Nähtävilläolon jälkeen ELY-keskus käsittelee lausunnot ja muistutukset, tekee suunnitelmien tarkistukset sekä hyväksymisesityksen. Yleissuunnitelman hyväksyy Liikennevirasto. Tien yleissuunnitelman hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen ja/tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ELY-keskus ei siis ole vielä lähettänyt yleissuunnitelma-aineistoa lausuttavaksi kuntiin. Kunta ei anna lausuntoihin ennakkokannanottoja, vaan lausunto valmistellaan saapuneen materiaalin pohjalta. Näin ollen Lempäälän kunta ei ota kantaa tähän asiaan erillisen valtuustoaloitteen yhteydessä moninkertaisen käsittelyn välttämiseksi.

Valtuustoaloite koskee maakuntakaavassa esitettyä väylää. Valtatien 3 oikaisun ja niihin liittyvien aluevarausten osalta ratkaisu on tehty voimassa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040. Maakuntakaavan muuttamisen päätöksiä ei tehdä kunnassa, vaan ne tehdään Pirkanmaan maakuntaliitossa. Kunnallispolitiikassa maankäytön asioista päätetään yleis- ja asemakaavoituksen keinoin ja toimivalta näissä on yhdyskuntalautakunnalla, kunnanhallituksella ja kunnanvaltuustolla. Kunnan on otettava maakuntakaava huomioon laadittaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa. Viranomaisten on suunniteltaessa alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaavaa huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteutumista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32, 39§). Johtopäätöksenä tässä vaiheessa kyseessä on valtion väylähanke, johon tullaan pyytämään kunnan lausuntoa ja maankäytössä kunnan tulee edistää maakuntakaavan tavoitteita.

30.8.2023 Kunnanvaltuusto hyväksyi selostusosan mukaisen lausunnon valtuustoaloitteeseen ja totesi asian loppuun käsitellyksi.

25.5.2022 Lempäälä-talo osallistuu Oranssit päivät -kampanjaan alkaen 25.11.2022 valaisemalla valittuja kohteita (esim. Lempäälä-talo) oranssiksi

25.5.2022 valtuutettu Anita Huhtala jätti 27 muun valtuutetun ja varavaltuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen koskien Lempäälän osallistumista Oranssit päivät-kampanjaan väkivallan puuttumiseksi ja tietoisuuden estämiseksi esimerkiksi valaisemalla valittuja kohteita oranssiksi.

29.1.2024 vastaus valtuustoaloitteeseen

Nykymaailmassa on lukuisia ns. yleisiä teemapäiviä tai viikkoja, joilla halutaan nostaa vuosittain esiin erilaisia ajankohtaisia aiheita, esimerkiksi liikenneturvallisuuteen ja koulurauhaan liittyviä ajankohtaisia aiheita. Näitä teemapäiviä löytyy lähes jokaiselle päivälle. Yksinään YK:llä on vuodessa n.164 teemapäivää sekä 10 kansainvälistä viikkoa (YK: n kalenteri kansainvälisinä päivinä ja vuosina).

Lempäälän kunnassa noudatetaan viestinnän vuosikelloa, johon on kerätty tärkeimmät tiedotettavat asiat ja tapahtumat, joihin kunta osallistuu kuluvana vuonna.

Vuosikellossa on mukana Suomen kalenterivuoden tärkeimmät yleiset juhlapäivät, kuten joulu, juhannus, isän- ja äitienpäivä jne. Näihin teemoihin liittyvästä viestinnästä vastaa henkilöstöprosessi.

Lisäksi vuosikellosta löytyy seuraavat vuosittaiset strategiaan liittyvät päivät:

20.11. Lapsen oikeuksien päivä ja viikko | UNICEF

– Kunta sai joulukuussa 2023UNICEFilta Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen, joten tämä asia tukee valittua teemaa

Kestävään kasvuun liittyvät teemat

– Pyöräilyviikko 3.–12.5. (Pyöräilyviikko – Pyöräilyvuosi (pyorailyvuosi.fi)
– Energiasäästöviikko 9. – 15.10.  (Energiansäästöviikko – Motiva)
– Earth hour -päivässä 23.10. (Join One Of The World’s Largest Movements for Nature | Earth Hour 2023) 

Lisäksi palvelualoilla on erilaisia hankkeita ja projekteja, joihin kytketään valtakunnallisia teemapäiviä. 

Oranssit päivät on asiana luonnollisesti hyvin tärkeä. Tällä hetkellä kunnan vuosikellossa mukana olevat teemapäivät on valittu voimassa olevan strategian mukaisesti ja mukaan otettavia teemoja päivitetään aina strategian uudistuessa. 

29.1.2024 Kunnanhallitus päätti palauttaa asian valmisteluun Anita Huhtalan aloitteesta ja äänestyksen pohjalta.

27.5.2024 Kunnanhallitus käsitellyt asiaa uudelleen. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että Lempäälän kunta osallistuu Oranssit päivät -kampanjaan valaisemalla Telkäntaipaleen sillan toistaiseksi vuosittain 25.11.–10.12. Lisäksi kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi saadun vastauksen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

12.6.2024 Kunnanvaltuusto hyväksyi selostusosan mukaisen lausunnon valtuustoaloitteeseen ja totesi asian loppuun käsitellyksi.

14.6.2023 Metsien suojelutoimenpiteiden kartoitus

14.6.2023 valtuutettu Anita Huhtala jätti 13 valtuutetun tai varavaltuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen ”Metsien suojelutoimenpiteiden kartoitus”.

Aloitteessa tuodaan esille, että metsänhoidossa tulevaisuuteen varautuminen on viisasta. Ilmastonmuutos lisää metsänhoidollisia riskejä ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen linkittyy vahvasti myös metsänhoidollisiin toimenpiteisiin. Suomen uhanalaisista lajeista noin 36 prosenttia elää ensisijaisesti metsissä. Julkisyhteisöillä on vastuu näyttää esimerkkiä luonnonsuojelussa ja luonnon monimuotoisuuden varjelemisessa. Taloudellisesti kunnilla on mahdollisuus suojella omia metsiään, sillä metsistä saatavat tulot eivät ole kuntataloudelle merkittäviä, ensi vuodelle arvioitu tulo on noin 50 000 €. Viisas ja tulevaisuuteen varautunut metsänhoito vähentää myös metsätuhoja, joita ilmastonmuutos tulee väistämättä aiheuttamaan.

Aloitteessa esitetään, että Lempäälän kunta selvittää mahdollisuutta suojella osa sen omista metsistä joko metsänhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä tai heti sen valmistumisen jälkeen. Lisäksi esitetään, että kunta toimii aktiivisesti ja aloitteellisesti yhteistyössä sellaisten yksityisten metsänomistajien suuntaan, joilla on halua suojella omistamiaan metsiä tai joilla on monimuotoisen luonnonsuojelun kannalta arvokasta metsää mahdollisten suojelutoimenpiteiden mahdollistamiseksi.

7.5.2024 vastaus valtuustoaloitteeseen

Talous- ja taamajametsäsuunnitelmat

Lempäälän kunnan talous- ja taajamametsäsuunnitelmat hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa 7.11.2023.

Talousmetsien osalta ensisijainen tavoite tulevalle 10 vuoden suunnitelmakaudelle (2024-2034) on hoitaa pahiten kirjanpainajatuhoista kärsineet alueet kuntoon. Tarpeen on myös tehdä taimikonhoitotoimenpiteet ajallaan ja hoitaa tiheät, pusikoituneet, nuoret kasvatusmetsät kasvukuntoon. Heti uudistettavissa olevia kuvioita löytyy useita. Metsäsuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuksessa tullaan huomioimaan laadittavan luonnon monimuotoisuusohjelman kirjaukset mm. vanhojen metsien suojelun osalta ja metsän uudistuksissa huomioidaan monilajisuus.

Taajamametsissä ensisijainen tavoite tulevalle 10 vuoden suunnitelmakaudelle (2024-2034) on hoitaa kirjanpainajatuhoista eniten käsineet taajamametsäalueet kuntoon. Metsänhoitotoimenpiteissä huomioidaan alueiden virkistyskäyttö ja turvallisuus. Taajamametsäsuunnitelman mukainen hoitotoimenpide esitetään tapauskohtaisesti olosuhteet ja mahdolliset luonnon monimuotoisuusohjelman kirjaukset huomioiden, osana maisematyölupaprosessia.

Luonnonsuojelu ja sen edistäminen Lempäälässä

Lempäälässä suojeltuja alueita on yhteensä 405 hehtaaria (1,3 % pinta-alasta). Kunnan omistuksesta olevista alueista on suojeltu noin 2,5 %. Prosentuaalisesti määrät ovat pieniä, mutta lähikuntiin verrattuna keskimääräisiä. Esimerkiksi Ylöjärven pinta-alasta on suojeltu 3,5 %. Nokialla oli vuonna 2019 suojeltu 2,0 % kaupungin pinta-alasta ja kaupungin omistuksessa olevista alueista 4,0 %. Pirkkalassa vastaavat luvut vuonna 2020 olivat 0,4 % ja 1,6 %. Kangasalan kaupungin tavoitteena on nostaa kaupungin omistuksessa olevien alueiden suojeluprosentti 4 %:iin. Lähikunnista myös Pirkkalalla, Nokialla ja Tampereella on tavoitteena lisätä suojelualueiden määrää lähivuosina. Joulukuussa 2023 hyväksyttyyn Lempäälän kunnan ensimmäiseen luonnon monimuotoisuusohjelmaan vuosille 2024–2031 sisältyy myös tavoite suojelupinta-alan lisäämisestä.

Luonnon monimuotoisuusohjelmassa viherverkostojen vahvistaminen on yksi ohjelman viidestä tavoitteesta. Viherverkostot ovat tärkeitä ekosysteemipalveluiden säilymiselle ja siten ihmisten hyvinvoinnille. Lisäksi ne ylläpitävät lajistollista monimuotoisuutta ja mahdollistavat eliöiden siirtymisen elinympäristölaikusta toiseen. Kattava suojelualueverkosto tukee osaltaan viherverkostojen säilymistä.

Viherverkostojen vahvistamiseen liittyy luonnon monimuotoisuusohjelman toimenpide, jossa selvitetään kunnan omistuksessa olevien metsäalueiden suojelupotentiaali. Metsänhoitosuunnitelmissa on tarkasteltu jossain määrin arvokkaita elinympäristöjä, mutta suojelun edistäminen vaatii tarkempia maastoinventointeja mm. lajiston ja luontotyyppien osalta. Maastokartoitukset aloitettiin kesällä 2023 osana Lempäälän arvokkaiden luontokohteiden päivitysinventointeja. Ne jatkuvat kesällä 2024, jolloin pääpaino tulee olemaan metsänhoitosuunnitelman mukaisten vanhojen metsien inventoinneissa.

Kesällä 2023 inventoidun Merunmetsän osalta ollaan aloittamassa neuvotteluita Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa alueen soveltuvuudesta METSO-suojelukohteeksi vuoden 2024 valtuuston hyväksymän talousarviotavoitteen mukaisesti. Jatkossa soveltuvien alueiden suojelua tarkastellaan erillisessä päätöksentekoon tuotavassa luonnonsuojeluohjelmassa.

Suojeluun soveltuvia arvokkaita kohteita löytyy Lempäälästä myös yksityisten maanomistajien mailta. Heitä kannustetaan vapaaehtoiseen suojeluun neuvonnan keinoin.

12.6.2024 Kunnanvaltuusto hyväksyi selostusosan mukaisen lausunnon valtuustoaloitteeseen ja totesi asian loppuun käsitellyksi.